Alue- ja asukasnäkökulmaa on vahvistettava.
Espoon kaupungin strategisena tavoitteena on olla asukas- ja asiakaslähtöinen kaikessa toiminnassaan. Minulla on Laajalahti ry:n johtokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana 25 vuoden kokemus asukasnäkökulman viemisestä kaupungin hallintoon. Kaavoitus ja maankäyttö ovat kaikista kovinta julkisen ja poliittisen vallan käyttöä. Se jakautuu virkavastuulla tehtävään valmisteluun ja poliittiseen päätöksentekoon. Asukasvaikuttaminen pitäisi toimia kaikissa vaiheissa. Näin ei kuitenkaan oikeasti toiminta. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty asukasvaikuttamisen minimiehdot, joita Espoon kaupunki noudattaa eikä mitään muuta. Olen tehnyt Laajalahti ryssä kaavoitusprosessiin kuuluvia kymmeniä lain edellyttämiä mielipiteitä ja muistutuksia, joita tehdään siis ENNEN päätöksentekoa. Mikään niistä ei ole mennyt läpi ja epäilys on ollut suuri ovatko ne ylipäätään viety päätöksentekijöille ja ovatko he edes lukeneet niitä. Onnistunut kaavoitusprosessi on sellainen, jossa asukkaille on annettu mahdollisuus vaikuttaa ja se myös näkyy lopputuloksessa. Espoon kaupungin on vastattava itse omaan huutoonsa ja luotava asukkailleen aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Pelkkä lain noudattaminen ei tähän riitä. Tähän huutoon kaupunki on vastannut palkkaamalla kaupunkisuunnittelukeskukseen vuorovaikutuksen ja osallisuuden asiantuntijoita. En ole todellakaan varma auttaako tämä asiaa millään lailla; kyse ei ole siitä kuullaanko asukkaita vai kuunnellaanko asukkaita.
Maankäyttöön kuuluvat myös valtaväylät ja liikenne. Liikenne ja sen päästöt lisääntyvät espoolaisilla valtaväylillä siitä huolimatta, vaihdammeko me espoolaiset raideliikenteeseen ja päästöttömiin autoihin. Jokainen meistä, joka asuu joko Kehä:n tai Turunväylän lähistöllä tietää, että väylät ovat ruuhkaisia ja erityisen paljon niillä ajaa ulkomaan rekisterissä olevia ikivanhoja savuavia rekkoja matkalla lautalle. Kuntavaaleissa tätä ongelmaa ei varmaankaan pysty ratkaisemaan.