Kaupungin taloutta on arvioitava kriittisesti ja toimintaa pystyttävä tehostamaan
Espoo on nykyisin voimakkaasti kasvava kaupunki, johon muuttavat asukkaat tarvitsevat asuntojen lisäksi kunnan tarjoamia peruspalveluja kuten päiväkoteja ja kouluja. Kasvava kaupunki joutuu investoimaan miljoonia toimitilojen ja infran rakentamiseen. Näihin on kehitetty hyvin innovatiivisia rahoitusratkaisuja, joita ei ole muualla käytössä. Toisaalta väestö myös vanhenee ja tarvitsee myös erilaisia palveluja, joita kaupunki edelleen tuottaa. Pääkaupunkiseudulla on myös osasta kuntatyöntekijöistä pulaa, joka osaltaan lisää painetta korottaa alan palkkatasoa. Espooseen muuttava väestö on myös muuttumassa; muuttajat eivät enää jo valmiita veronmaksajia vaan aikaa kuluu ensin heidän kotoutumiseensa sekä kielen että ammatin oppimiseen. Palvelut investointeineen tarvitaan kuitenkin heti.
Toimiessani tarkastuslautakunnassa jo lähes kahdeksan vuoden ajan olen kuunnellut tuntikausien ajan selvityksiä erilaisista kaupungin hankkeista. On haastavaa hahmottaa miten kaikki hankkeet liittyvät kaupungin perustoimintaan ja asukkaille tarjottaviin peruspalveluihin. Olisi erittäin hyvä, jos tarkasteltaisiin ensin kriittisesti kaupungin omaa organisaatiota ja mietittäisiin, mikä on todella tärkeää. Onko tarpeen olla ”maailman paras kaupunki” erityyppisissä kansainvälisissä vertailuissa? Vai olisiko parempi huolehtia siitä, että kouluissamme oltaisiin paremmin valmistautuneita yhä monimuotoistuvaan oppilasrakenteeseen? Entä teiden kunnossapitoon satsaaminen, kun ilmastonmuutos niitä kurittaa? Tarjottaisiinko ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille parempia liikkumismahdollisuuksia?