Miksi emme voisi toimia fiksummin/taloudellisemmin/laadukkaammin?
Julkista sektoria arvostellaan usein tehottomuudesta, huonosta johtamisesta ja verovarojen tuhlaamisesta. Saamme lukea, että varsinkin terveydenhuollossa henkilöstö väsyy ja haluaa vaihtaa alaa, koska ”johtaminen on huonoa” ja henkilöstöä ei kuunnella, henkilöstöä on liian vähän ja he eivät saa tehdä oikeita asioita. Työvuorot ovat rankkoja ja työvuorolistat ovat heikosti suunniteltuja jne.
Herää kysymys, miksi näin?
Muillakin aloilla tehdään raskasta vuorotyötä, tiimeillä on esimiehensä ja työvoimaa ei ole liiaksi asti. Olisikohan vastaus johtamisfilosofiassa?
Teollisuudessa paljon käytetty Lean-ajattelu on johtamisfilosofia, joka keskittyy kahdeksan erilaisen turhuuden (tuottamattoman toiminnon) poistamiseen. Sillä pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä ja laatua, pienentämään toiminnan kustannuksia, lyhentämään toiminnan läpimenoaikoja sekä hyödyntämään työntekijöiden osaamista ja niin sanottua hiljaista tietoa.
Lean-ajattelu pyrkii siihen, että oikea määrä oikeanlaatuisia asioita saadaan oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Samalla vähennetään kaikkea turhaa ja ollaan joustavia sekä avoimia muutoksille. Huolehditaan siitä, että kaikki saavat tehdä sitä, mitä osaavat parhaiten ja tukipalvelut hoitavat loput.
Suurin osa ajasta menee lääkärin kirjoitellessa yhdellä tai kahdella sormella tietokoneelle potilastietoja.
Jokainen, joka on käynyt lääkärinvastaanotolla, on havainnut, että suurin osa ajasta menee lääkärin kirjoitellessa yhdellä tai kahdella sormella tietokoneelle potilastietoja. Samaan aikaan toimistotyön ammattilaisia on valtava määrä hakemassa työtä. Esimerkkejä on monia. Ajanvaraukset takkuavat ja hammaslääkärin ajanvarauksen vastaanottajan pitää olla hammashoitaja, vaikka heistä on huutava pula vastaanotolla.
Voisiko Espoon kaupunki toimia edelläkävijänä ja palkata prosessinomaisen ajattelun taitajia arvioimaan ja uudistamaan omia prosessejaan? Luottamustehtävässäni Espoon tarkastuslautakunnassa käydään systemaattisesti läpi kaupungin kaikkia toimintoja ja arvioidaan niitä sekä toiminnan että talouden kannalta. Ulkopuolinen arvioija huomaa asioita, joita pitäisi ajatella uudelleen.
Näitä alan ammattilaisia koulutetaan muun muassa aivan lähellä eli Espoon Otaniemen Aalto-yliopistossa ja oppiaineen nimi on tuotantotalous.